Mätsärissä

Tänään oli Virpiniemessä Match Show ja päätettiinpä sitten lähteä poikien kanssa hakemaan vähän treeniä ja varmuutta näyttelyesiintymiseen. Lisäksi minä treenasin Titon kanssa ensimmäistä kertaa yhteistyötä kehässä. Tuomo kun on yleensä vienyt Titoa ja minä Tepiä.

No ihan mukavasti se sitten menikin, vaikka melkoisen kauan jouduimmekin odottamaan omaa vuoroamme, sillä ensin kehässä pyörähtelivät pienet pennut jonka jälkeen oli vasta pienien aikuisten vuoro. Lisäksi maneesi, jossa mätsäri järjestettiin oli kylmä. Oikeastaan taisi olla kylmempi kuin ilma ulkona, sillä maneesiin ei päässyt juurikaan aurinko edes paistamaan. No lopulta sellaisen kolmen tunnin odottelun jälkeen pääsimme kehään. Tepi ja Tuomo kävivät ensin hakemassa punaisen nauhan tai no näissä mätsäreissä jaettiin vaaleanpunaisia nauhoja, jonka jälkeen minä ja Tito haimme samanlaisen nauhan. Sitten odoteltiin vielä loppukehää, jossa Tepi ja Tito menivätkin peräkkäin, mikä ennakkoon vähän jännitti, mutta yllättävän hyvin se menikin. Odotin että Tepin perässä kävely tuottaisi Titolle enemmän vaikeuksia, mutta kiitos treenien, tuo sujui oikein mallikkaasti. No Tepi ei sitten tuolla loppukehässä enää sijoittunut, mutta Titolla meni sitäkin hienommin ja tuloksena oli punaisen loppukehän voitto! Ihan mahtava yllätys, mutta se ei niin kovin ilahduttanut, että voiton myötä jouduimme jäämään vielä Best In Show kehään, joka pidettiin kaikkien kehien päätteeksi ja näin ollen se tiesi lisää odottelua kylmässä maneesissa.

No ajatukset ja motivaatio saatiin vielä koottua BIS kehään ja niinpä astelimme Titon kanssa kehään seitsemän muun koiran kanssa. Jo itsessään pääsy tuonne BIS kehään oli hieno saavutus, mutta Titon sijoittuminen kehässä neljänneksi oli kyllä jo ihan yli odotusten! Että näin hienosti käynnistyi minun ja Titon yhteistyö kehässä. Niinpä pääsimme viimein lähtemään viiden tunnin seisoskelun ja odottelun jälkeen, kylmästä kohmeina, mukavien palkintojen ja iloisen mielen kanssa. :)

Tässäpä vielä linkki tuonne mätsäreitten sivuille. Sieltä löytyy tulokset ja lisää kuvia. Myös Kiddo ja Elvis ovat päässeet kuvaan. :)  http://sites.google.com/site/pohjoissuomenaj/match-show-21032010

Missä Puppe luuraa?

"Missä Puppe luuraa" on paitsi kirja lapsille ja lastenmielisille, niin myös usein toistuva "leikki" koiraperheen arjessa. Ai mitenkä: Aamutuimaan joutuu välillä miettimään, että millä perusteella koira yösijansa valitsee, ainakaan ahtaan paikan kammosta ei koiria voi syyttää...

Piilopaikkoja kyllä riittää, milloin koira makaa kenkien seassa, sängyn alla, pöydän takana tai verhojen alla. Kyllä yhden koiran aina löytää, mutta missähän kaksi Puppea voisivat luurata? Ai niin, oletko katsonut sohvan alta?

Kyllä sopu sijaa antaa, piilossakin. Leikki lienee tuttu myös muille, koiranomistajille ja lastenkasvattajille?

Vaikeuksien kautta voittoon

Lauantaiaamuna 5:30 olimme starttaamassa toiveikkaana Itä-Suomeen näyttelyreissulle, kohteena Enon ryhmänäyttelyt. Starttaamiseen meinasi reissu jäädäkin, lämmennyt talvisää kun teki tepposensa pari päivää seisseelle Carinalle ja vartin yrittämisen jälkeen piti myöntää ett' ei käynnisty ei.

Ei kun herättämään ensiksi viikonloppulomalla ollut alokas Kinnunen tuomaan laina-autoa, sit soittamaan neuvoja auton paremmin tuntevalta Saulilta Teuvan suunnalta, ja lähettämään Maarit koirien kanssa sisälle lämmittelemään. Hyvien neuvojen myötä starttaaminen onnistuikin jo ennen kuin Maarit ehti sisälle ja matkaan päästiin ihan omalla autolla kohtuullisesti 6:00, hyvin heränneinä.

Matkanteko sujui jo vähän paremmin, lumituiskussa läpi Kainuun auraamattomien teiden. Perille ehdittiin lopulta puoli tuntia ennen kehän alkua, joten nou hätä. Hyvin ehti ottaa muutaman treenikierroksen kehässä (oman) muistin virkistykseksi ja alkaa virittäytyä näyttelytunnelmaan.

Titon kanssa päästiin hetimiten pentujen jälkeen kehään ja yhteinen sävel ja tahto löytyikin vähintään tyydyttävästi. Titon hyvä vuoden aloitus sai jatkoa, ensin vaaleanpunaisen nauhan ja heti perään junioriluokan ykkössijan myötä. Tepin vuoro nuorten luokassa oli heti seuraavana ja Tepi seurasi "pikkuveljen" esimerkkiä vaaleanpunaisen nauhan ja luokkavoiton kera. Siinä sitä sitten oltiin, odottamassa paras uros -kehää kaikki neljä, pienen jännityksen kera.

Titon kanssa päästiin aloittamaan PU -kehä jonon kärjestä ja kärkipaikkaa saatiinkin pitää alusta loppuun, tuloksena todellinen yllätysvoitto, SERTI ja paikka ROP-kisaan, siis yli odotusten :). Tepi täydensi menestystä sijoittumalla PU-kehän neloseksi, joka onkin toiseksi paras sijoitus Tepin näyttelyuralle. Tepin arvostelu: "Hyvät mittasuhteet, koko ja luusto. Hyvä kallo-osa, lyhyt kuono-osa. Hyvät silmät ja korvat. Hyvä ilme. Erinomainen ylälinja. Hyvä häntä. Hyvä rungon syvyys ja muoto. Riittävästi kulmautunut edestä ja takaa. Liikkuu tasapainoisesti. Esiintyy ryhdikkäästi."
Yllä Tepin reissukuva, jossa korviakin jo löytyy...

PU-kehän jälkeen jäimme odottamaan narttujen kehien etenemistä ja aikaa löytyi nyt myös aamukahville. Kahvi meinasikin mennä väärään kurkkuun, kun kisakumppani tuli kysymään, et: "Miten noita sertejä oikeen saa?" Näin asiantuntijana tais tyhjentävä vastaus jäädä antamatta, sen verran ihmeissään oli vielä itekkin :) Ko. koiran, samoin kuin Tepinkin, näyttelyä vaikeutti paikalla juoksuaikaan ollut kisailija.

ROP-kehässä sitten kohtasimme kiimaisen kisasiskon, mikä hieman aiheutti päänvaivaa eteenpäin liikkumiselle. Tälläkin kertaa kärkipaikka piti ja Kajaanista mainiosti ROP-juniorin tittelillä alkanut vuosi kirkastui Enossa ROP:ksi. Tämäkö maistui paitsi Titolle (kuvassa), myös ylpeille omistajille :) Titon arvostelu: "Erinomaiset mittasuhteet ja luusto. Hyvä koko. Oikeapiirteinen, urosmainen pää ja ilme. Hyvät silmät ja korvat. Erinomainen ylälinja. Hyvä hännän asento. Hyvä rungon syvyys ja muoto. Hyvä raajarakenne. Liikkuu hyvin sivulta ja edestä. Takaliikkeessä hieman kapeutta."

Mitäs tämän jälkeen... Onneksi kehätoimitsija oli paremmin hereillä ku omistajat, ja kaikki tarvittavat laput tulivat vastaanotetuksi. Sit pokaaleja hakemaan, kamppeet kasaan ja eteenpäin ...

Meinas tohinassa ihan ryhmäkehä unohtua, joten etsimään lämmintä ruokaa Enosta, lauantaina klo 13:30. Ei löydy. No tähän hätään kylmä lihapiirakka menettelee ja takaisin näyttelypaikalle. Ryhmäkehä piti alkaa kolmelta, mutta odotetusti aikataulu venyy ja paukkuu, nyt melkein tunnin pitkäksi. Ryhmäkilpailussa starttaamme kärjen sijasta kolmantena, mutta enää sijoitus ei pidä, huolimatta Titon (kuvassa) komeasta poseerauksesta. Joten pääsemme jatkamaan matkaa kohti Leppävirtaa ja uusia seikkailuja.

Näin näyttelyvuoden 2010 toinen koitos on onnellisesti takana annettuaan ikimuistoisen ensimmäisen SERTI - ROP -kokemuksen sekä koiralle että omistajille.

Uusi vuosi, uusi blogi

Olemme jo jonkin aikaa ajatelleet, että olisipa mukava kirjoittaa blogia Tepistä ja Titosta. Silloin kun Tepi muutti meille, kirjoitimme jonkin aikaa pentublogia, mutta innostus sittemmin lopahti. Nyt kuitenkin näyttelyharrastuksemme myötä heräsi taas ajatus uudesta blogista. Elikkä jatkossa tähän osoitteeseen olisi tarkoitus kirjoitella vauhdikkaan cavalier kaksikkomme, Tepin ja Titon kuulumisia. :)



Yllä kuva Titosta viime viikonlopun Kajaanin näyttelyistä, joista tuloksena oli upeasti JUN ERI1, ROP-JUN. Saavutus oli myös sikäli hieno, että viime vuonna samaisissa Kajaanin tamminäyttelyissä Tepi oli ROP-juniori. :)

Titon arvostelu: Nice head with correct bite. Well-set ears, correct stop, topline and tail carriage. Good angulation. Moves and shows well. (Tuomari Harry Vella)

Viime torstaina kävimme Titon kanssa myös virallisissa terveystarkeissa Akuutissa ja kaikki oli onneksi kunnossa eli terveet silmät, polvet 0/0 ja terve sydän. :)



Tepistä ei viime viikonlopulta löytynyt hyvää näyttelykuvaa niinpä tässä kotona otettu kuva Tepin suloisesta nassusta. Tosin Tepin korvakarvat ovat edelleen melko olemattomat Titon viime syksyisen parturoinnin jäljiltä. Tepin tulos Kajaanissa oli kuitenkin myös hieno NUO ERI2.

Tepin arvostelu: Nice head with correct bite. Good stop, correct front and topline. Tail set a bit too low. Good hind quarters. Moves well. (Tuomari Harry Vella)