Ollaan koirien kanssa oltu jo toista viikkoa täälä Etelä-Pohjanmaalla "graduntekolomalla". Koirille tämä on kyllä ollut todellista maaseutulomailua, mutta itseni kohdalta en tätä nyt varsinaisesti lomaksi kutsuisi. Koirat on saaneet kuitenkin kirmailla pihalla vapaana ja pihalla ne varmasti suurenosan päivästä viettäisivätkin jos itse saisivat päättää. Valitettavasti vaan niitä ei keskenään uskalla ulos jättää, vaikka ihan mukavasti ne on pääsääntöisesti pihassa pysyneetkin niin siihenhän ei tarvita kuin yksi pieni lintu kun koirat ovat jo tipotiessään. Lisäksi työtä on myös teettänyt se, että jostain kumman syystä koirat vaan vaihtavat aina väriä tuolla ulkona. Niin ihanaa kuin tuo kevään tulo onkin niin kyllä se koirien jatkuva peseminen vaan alkaa kyllästyttää. No onneksi tilanne on ainakin täälä jo vähän helpottunut muutaman lämpimän päivän jälkeen, että ehkä se kesäkin sieltä vielä tulee. Yllä kuva kuraisesta Tepistä, joka tuskin malttaa pysyä paikallaan kuvausta varten. Alla kuvassa näkyykin eräs poikien lempileikeistä eli kepin noutaminen. Tosin sen palauttaminen kepin heittäjälle onkin sitten vähän eri juttu. Toisessa kuvassa Tepi vähän puhtoisempana ja kuvassa Tepi makaa, koska muuten siitä ei vaan ehtinyt napata kuvaa. Ja tämäkin otos oli kyllä melkoisen työn ja tuskan takana. :)
Sunnuntaina kävimme myös Kankaanpään ryhmänäyttelyissä pyörähtämässä, jossa tuomarina oli Veli-Pekka Kumpumäki ja cavalierejä oli ilmoittautunut mukaan 50. Tällä kertaa lähdimme vain Titon kanssa, koska Tepi joutui korva- ja nielutulehduksensa takia jäämään kotiin. Ja kyllähän siinä itku Tepiltä pääsi, kun muut lähtivät ja Tepi joutui jäämään kotiin, mutta onneksi oli hoitajia joiden sylissä saikin sitten istua pahimmat harmitukset pois. Eikä meilläkään onneksi näyttelyissä mennyt tällä kertaa koko päivää, koska matkaa näyttelyihin oli vain noin 90 kilometriä, mikä tuntui melko lyhyeltä edellisten näyttelyiden reissaamisen jälkeen. No lähdettiin tosiaan aamulla kahdeksan aikoihin ajamaan kohti Kankaanpäätä ja oltiin ihan hyvissä ajoin paikalla ennen kehien alkua. Hyvin pian näyttelypaikalle saapumisen jälkeen kuitenkin ilmeni, että Tito ei tahtonut olla kovinkaan yhteistyökykyisellä tuulella. Sen verran jo Titoa tunnen, että epäilen hyvin vahvasti, että taisi olla vaan tyttökoirien ihanat hajut nenässä. No onneksi Tuomo vei Titon kehään ja ihan kohtuudella se menikin, vaikka vähän meinasi tuottaa vaikeuksia kun lihapullat ei paljon kiinnostaneet ja pää pyöri vain hajujen perässä. Ja minä jännitin kehän laidalla ihan hulluna, että mitä siitä esiintymisestä oikein tulee. No tuloksen puolesta se sitten menikin oikein hyvin. ERI:n ja luokkavoiton myötä paras uros kehään, josta tuloksena PU3 ja varaserti. :) Todella hienoa jatkoa Titon näyttelymenestykselle ja eihän sitä voi olla kuin tyytyväinen, jos huononakin päivänä noin hyvin menee. Vaikka kyllä se Titon esiintyminen ehkä vähäsen jäi silti harmittamaan. Mutta noh näin tällä kertaa ja iloisia ollaan varasertistäkin! :) Alla Titon poseerauksia.
Tässä vielä Titon arvostelu:
"Miellyttävä uros, jolla hyvät mittasuhteet. Erittäin hyvä lempeä ilme. Hyvä kuono-osa. Tasapainoisesti kulmautunut. Hyvä eturinta. Hyvä silkkinen karvapeite. Liikkuu ja esiintyy hyvin." (Veli-Pekka Kumpumäki)
Ensi lauantaina onkin sitten vuorossa Vaasan KV näyttelyt. Nyt ehkä vähäsen treenaamaan ja etsimään jotain superherkkua kehään kiimaisten narttujen varalta. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti